Pyöriäisten ja yleensäkin valaiden suojelussa Suomea sitovat useat eri suositukset, sopimukset ja säännökset. EU:n jäsenyyden myötä Suomea velvoittaa yhteisön lainsäädäntö, sen direktiivit ja asetukset.IUCN:n uhanalaisuusluokittelussa pyöriäinen on Itämeren alueella vaarantunut laji.
Suomessa pyöriäisen suojelusta vastaa ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ympäristöministeriö vastaa pyöriäiseen liittyvästä lainsäädännöstä, Suomen kansainvälisistä sopimuksista, pyöriäishavaintojen keräämisestä ja pyöriäiseen liittyvästä tiedon jakamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö vastaan pyöriäisen kalastukseen ja sen rajoittamiseen liittyvistä toimista sekä pyöriäistarkkailijoista.
Itämeren pyöriäisen suojelemiseksi Suomen on tehtävä pyöriäisen hoitosuunnitelma, jota parhaillaan tehdään ympäristöministeriön ohjauksessa. Siinä on mukana eri viranomaistahoja kuten myös kalastus- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Suomen on aktiivisesti kerättävä pyöriäishavaintoja ja huolehdittava pyöriäiseen liittyvästä tiedotuksesta. Pyöriäisen sivusaaliksi joutumista on pyrittävä ehkäisemään erilaisilla toimilla, kuten kalastusrajoituksilla. Esimerkiksi lohen ajoverkkokalastuksesta luovutaan asteittain Itämerellä. Lisäksi Suomen on hankittava Etelä-Itämerellä kalastaviin yli 15 metrisiin kalastusaluksiin pyöriäistarkkailijoita.
Luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta annetussa direktiivissä (N:o 92/43/ETY, 21.5.1992) kaikki valaat kuuluvat tiukan suojelun piiriin liitteeseen IV. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan lajien suojelun tason seurannasta. Jäsenvaltioiden on myös otettava käyttöön näiden lajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä, suoritettava uusia tutkimuksia ja toteutettava tarvittavia suojelutoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tahattomalla pyydystämisellä tai tappamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisiin lajeihin. Pyöriäinen kuuluu lisäksi luontidirektiivin liitteeseen II, mikä tarkoittaa Natura 2000 –alueiden varaamista lajin suojelua varten. Koska laji ei vakituisesti esiinny millään paikalla Suomessa, Natura-alueiden varaaminen ei meillä tule kysymykseen.
Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on elollisten vesiluonnonvarojen säilyttäminen ja kestävästä hyödyntäminen. Asetuksen (EY) N:o 2371/2002) 2 artiklan mukaisesti on varmistettava sellainen veden elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen, joka luo talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät olosuhteet. Yhteisön on tässä tarkoituksessa mm. minimoitava kalastustoiminnan vaikutukset meriekosysteemeihin ja yhteisen kalastuspolitiikan on oltava johdonmukaista muiden yhteisön politiikkojen, erityisesti ympäristöpolitiikan kanssa.
Varhaisin suositus on HELCOMin vuonna 1996 päättämä suositus pyöriäisten suojelusta Itämerellä (17/2). Tässä suosituksessa todetaan, että pyöriäisten määrä Itämerellä on dramaattisesti vähentynyt ja että sivusaalistuksella, elinympäristöjen huonontumisella ja niiden häiriintymisellä on ollut epäsuotuisa vaikutus lajiin. Itämeren pyöriäisen haavoittuva tilanne vaatii välittömiä toimia, jotta voitaisiin varmistaa niiden selviytyminen. Päätöksessä on esitetty neljää suositusta pyöriäisten suojelemiseksi Itämerellä, joita jäsenmaiden tulisi toteuttaa. Suosituksessa todetaan, että jäsenmaiden tulisi estää pyöriäisten joutumista sivusaaliiksi, kerätä tietoja muun muassa niiden lajin levinneisyydestä, runsaudesta, sivusaalismääristä, myrkkytasoista ja häirinnästä. Lisäksi jäsenmaiden tulee harkita suojelualueiden perustamista sekä raportoida HELCOM:lle näiden toimien edistymisestä.
Suomi liittyi ASCOBANSin kahdeksanneksi jäsenmaaksi vuonna 1999 ja sopimus tuli voimaan Suomessa 13.10.1999 (Asetus 942/1999, SopS n:o 103/1999). ASCOBANS- sopimukseen liittyvässä suojelu- ja hoitosuunnitelmassa on esitetty suojelu-, tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä, joita tulisi ottaa käyttöön, Suomen tapauksessa, pyöriäisiin yhteistyössä muiden toimivaltaisten kansainvälisten toimielinten kanssa.
Jastarnia- suunnitelman tarkoituksena on elvyttää Itämeren pyöriäinen. Suunnitelma laadittiin Puolassa, Jastarniassa tammikuussa 2002. Jastarnia-suunnitelman tavoitteena on:
1) toteuttaa välittömästi toimenpiteet, joilla vuonna 1995 tutkituissa Itämeren osissa voidaan vähentää kalastuksen sivusaaliiksi joutuvien pyöriäisten määrä enintään kahteen yksilöön vuodessa. Se on tällä hetkellä Itämerellä noin 7 pyöriäistä vuodessa.
2) lisätä mahdollisimman nopeasti tietämystä tärkeimmistä pyöriäiseen liittyvistä asioista ja
3) kehittää tarkempia elvytystavoitteita sitä mukaa, kun kannan tilasta, sivusaaliiksi joutuvien yksilöiden määrästä ja muista uhista saadaan uusia tietoja.
Pyöriäinen on edellä mainittujen sopimusten lisäksi listattu muun muassa Bernin – sopimuksen (Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja elinympäristöjen suojelusopimus) II liitteeseen eli se on tiukkaa suojelua vaativa laji. CITES -sopimuksessa (Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kansainvälisen kauppaa koskeva sopimus)laji on myös liitteessä II eli se kuulu lajeihin, joita ei juuri tällä hetkellä uhkaa sukupuutto, mutta se voi olla uhkana ellei kauppaa kontrolloida.
Ylitarkastaja Penina Blankett, ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, puh. (09) 1603 9518 tai penina.blankett@ymparisto.fi
Kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen, maa- ja metsätalousministeriö, kala- ja riistaosasto/elinkeinotalouden yksikkö, puh. (09) 160 52 902 tai jarmo.vilhunen@mmm.fi
