Myös Baltian maissa EUn määräämät pyöriäistarkkailijat ovat herättäneet yleisesti hilpeyttä. Yllättäen kuitenkin määräyksen julkistamisen aikoihin jäi Riianlahden suualueella Liepajan lähellä pyöriäinen 60 metrin syvyyteen laskettuun 80 milliseen turskaverkkoon. Tapausta on ihmetelty, etenkin kun se vielä sattui keskellä talvea tammikuun lopussa. Pyöriäisiä näyttääkin esiintyvän pohjoisella Itämerellä luultua enemmän, vaikka havainnot ovatkin satunnaisia.
Itämeren pyöriäiskannan on arvioitu olevan noin 600 yksilöä. Pyöriäisen suurin uhka on sivusaaliiksi joutuminen. Lisäksi Itämeren pyöriäiskantojen arvellaan kärsivän ympäristömyrkyistä ja vilkkaasta laivaliikenteestä. Pyöriäisen elintavoista ei vielä tiedetä tarpeeksi, sillä sen elintavat ovat piilottelevia vaikka delfiiniin verrattuna. Pyöriäisen kuitenkin tiedetään olevan varsin hidas lisääntyjä, ja Itämeren pyöriäiskanta ei ole palautunut entiselleen 1940-luvulla tapahtuneen romahduksen jälkeen. Tuolloin kovat talvet, jolloin Itämeri jäätyi kokonaan, hävittivät Itämeren monilukuisen pyöriäiskannan.
Pyöriäinen on yksi maailman pienimmistä valaseläimistä. Naaraat ovat koiraita kookkaampia, ja pyöriäinen painaa noin 55 kiloa ja on keskimäärin 155 cm pitkä. Pyöriäinen voi elää jopa 20 vuotta. Pyöriäinen tulee sukukypsäksi 3 – 5 vuoden ikäisenä. Pyöriäinen syö pieniä kaloja, kuten silakkaa, silliä tai lyyraturskaa. Lisäksi pyöriäisen ravintoon kuuluvat pienet kalmarit ja myös katkaravut. Pyöriäinen on hyvä sukeltamaan ja sen on havaittu sukeltaneen peräti 200 metrin syvyyteen.
Tietoa pyöriäisestä ja sen suojelusta (ympäristöministeriö)
Suomen pyöriäishavainnot (ympäristöministeriö)
Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojeluohjelma ASCOBANS (englanniksi)
