Mene sisältöön

Toimintopainikkeet

Sisällysluettelo

Viime kesältäkin pyöriäishavaintoja

4.6.2003
Ympäristöministeriö (YM), SeaLife ja WWF tiedottavat: Ympäristöministeriö jatkaa kesällä 2003 yhteistyötahojensa kanssa vuonna 2001 alkanutta kampanjaa pyöriäishavaintojen keräämiseksi. Viime kesänä pyöriäisestä saatiin kolme havaintoilmoitusta Suomen rannikkoalueilta. Ilmoitusten perusteella voidaan arvioida, että Suomen vesillä uiskenteli vuonna 2002 3-4 pyöriäisyksilöä.

YM:n tiedote 4.6.2003

pyoriainenWeb.jpg

Havaintoja oli suunnilleen sama määrä vuonna 2001, ja vesilläliikkujia kehotetaan tänäkin kesänä ilmoittamaan mahdollisista pyöriäishavainnoistaan. Pyöriäinen (Phocoena phocoena L.) on ainoa Suomen vesillä säännöllisesti esiintynyt pikkuvalaslaji. Pyöriäisiä havaittiin koko merialueellamme vielä 1900-luvun alussa, mutta sittemmin lajin kanta on romahtanut useasta syystä.

Vuoden 2002 ensimmäinen pyöriäishavainto tehtiin 20.7. Nauvossa Rockelholmin alueella, noin 150 m etäisyydellä rannasta havaittiin kolme rinnakkain uivaa pyöriäistä. Kolme päivää myöhemmin sama havainnoitsija pani merkille luultavimmin samat kolme pyöriäistä. Tällä kertaa paikkana oli Nauvon Berghamn. Kolmas havainto tehtiin elokuun viimeisellä viikolla Inkoossa.

Ympäristöministeriön, WWF:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Särkänniemen delfinaarion ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen kampanjan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ilmoittamaan mahdollisista pyöriäishavainnoistaan asiantuntijoille. Tänä kesänä havainnoista voi ilmoittaa myös suoraan ympäristöhallinnon tulostettavalla lomakkeella .

Suomi on allekirjoittanut vuonna 1999 Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimuksen (ASCOBANS). Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ja muut tahot kokoontuvat elokuussa Tanskan Esbjergiin sopimuksen neljänteen osapuolikokoukseen. Kokouksen odotetaan hyväksyvän Itämeren pyöriäisen elvytyssuunnitelman, ns. Jastarnia-suunnitelman (Jastarnia Plan).

Elvytyssuunnitelman tavoitteena on vähentää pyöriäisten sivusaalismääriä alle kahteen yksilöön vuodessa, lisätä tietämystä pyöriäisen tilanteesta lajin pääesiintymisalueella Itämerellä sekä edellisten perusteella kehittää tarkennettuja elvytystavoitteita. Itämeren valtioiden tulisi mm. vähentää niitä kalastusmuotoja (ajo- ja pohjaverkot), jotka aiheuttavat eniten pyöriäisten joutumista sivusaaliiksi. Suunnitelma edellyttää myös, että riskialueilla toteutetaan mahdollisimman pikaisesti ns. pinger-ohjelma. Pingerit ovat ääneen perustuvia karkottimia, joita asennetaan verkkoihin estämään pyöriäisen joutumista niihin. Tavoitteen onnistumiselle on olennaisen tärkeätä, että kalastajat ja heidän etujärjestönsä ovat mukana toteuttamassa tätä suunnitelmaa.

SeaLifen uudessa valasnäyttelyssä on mm. pienoismalli pyöriäisestä. Näyttelyllä pyritään lisäämään ihmisten tietoa pyöriäisistä ja innostamaan heitä keräämään havaintoja. SeaLifessa käynnistyy myös SOS-kampanja sen puolesta, etteivät pyöriäiset enää joutuisi sivusaaliiksi kalastusverkkoihin. Kampanjassa kerätään nimiä vetoomukseen, joka toimitetaan EU:n kalatalousviranomaisille ja Itämeren kalastuskomissiolle. Tampereen Särkänniemen delfinaarion Särkän Sini-näytöksen delfiinit ovat saaneet "serkkunsa" pyöriäiset mukaan esiintymään kesän vierailijoille. Tietoisku pyöriäisistä kertoo niiden uhista joutua kalastusverkkojen sivusaaliiksi ja valistaa katsojia ilmoittamaan mahdolliset pyöriäishavantonsa.

Tietoa Itämeren nisäkkäistä (Itämeriportaali)

4.6.2003, http://www.itameriportaali.fi/fi/ajankohtaista/uutisia_muualta/2003/fi_FI/223/

Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Ilmatieteenlaitos